sokerihiiren seikkailut: paistetut banaanit ja jäde

oon ollu aina sokeriin päin, suolaa kun en laita oikein mihinkään paitsi perunoiden ja pastan keitinveteen. mutta makeanhimoisella savolaislikalla on myös se synkkä salaisuus. en osaa laittaa oikein mitään kirjaimellisesti makeaa jälkkäriä. keksejä osaan leipoa, muffineita myös, ja kääretortun sarallakin olen petrannut hurjasti, enää ei mokoma kerkeä uuniin palaa. mutta kun himoitsee aina sitä leipomuksen taikinaa, unohtuvat kiisselit, hedelmäpaistokset sun muut aivan täysin. mutta lauantaina minä kunnostauduin, sokerinhimoissani päätin ottaa hyllystä ne suosikki-mausteeni, eli kardemumman ja fariinisokerin, mikäli sokeria nyt voi mausteeksi sanoa.

Banaanit paistinpannulla ja (väärää) jätskiä:

Voita

Kardemummaa

Banaania ( 1 per syöjä )

jäätelöä (vanilja ja suklaajäätelö soveltuvat mainiosti! )

1. Sulata voi pannulla ja heitä sekaan sen verta kardemummaa kuin maku-aistisi kokee parhaaksi, itse heitin aika reilusti, ja silti jäi vajaaksi, kardemummaa kun voisi melkein jopa hengittää, huh.
2. Heitä sekaan fariinisokeri ja anna sulaa, sokeri sulaa suht nopeaan joten ole valpas ettei pala.
3. Viipaloi pannulle banaanit ja ruskista, älä mössää, banaani on katala ja muussaantuu helposti, etenkin jos kokkaajana on vähän liiankin kovakourainen savolaisapina.
4. Jaa banskut lautasille joissa on haluamasi määrä haluamaasi jätskiä (täällä tilattiin kaupasta kasvisrasvajädeä mutta ei oo kuulemma hyvvää joten kaupassakävijä toi kermajäätelöä. ) dunkkuun tulo ei ollut kaukana.
5. Kisko kitusiin.

En ole mies(nais?)muistiin kohdannut makean saralla voittajaani, sen verta hyvin uppoaisi vaikka tomusokerilla kuorrutettu hunaja mutta tällä kertaa sokeri vei voiton, hävettäähän se myöntää, mutta mikäli minut nyt sokerilla päihitettiin, ei suklaisille herkuille ole toistaiseksi vielä hävitty, aina yksi suklaassa uitettu, suklaa-voi-kermaleivos nassuun katoaa, ja ihan hyvällä omalla tunnolla. Sääliksi käy niitä jotka katsovat kalorien perään ja unohtavat sen faktan, että jos ei syö jälkkärii niin jää ruipulaksi, ja itse tallustelen maan pinnalla hieman pulleampana, kuin säälittävänä sokerittomana ruipulana. hei haloo !